Muuntajan jännitteensäätölaite on jaettu muuntajan "off-excitation" -jännitteensäätölaitteeseen ja muuntajan "on-load" -käämikytkimeen.
Molemmat viittaavat muuntajan käämikytkimen jännitteensäätötilaan, joten mikä ero on näiden kahden välillä?
① "Off-excitation"-käämikytkimen tarkoituksena on muuttaa muuntajan suurjännitteen sivuotosta jännitteen säätelyn käämin kierrossuhteen muuttamiseksi, kun muuntajan sekä ensiö- että toisiopuoli on irrotettu virtalähteestä.
② "On-load" käämikytkimellä: Käämikytkintä käytettäessä muuntajan käämin käämi vaihdetaan jännitteensäätöön tarkoitettujen suurjännitekierrosten vaihtamiseksi kuormitusvirtaa katkaisematta.
Erona näiden kahden välillä on se, että virityskytkin ei pysty vaihtamaan vaihteita kuormitettuna, koska tämän tyyppisessä käämikytkimessä on lyhytaikainen irtikytkentä vaihteenvaihdon aikana. Kuormavirran katkaiseminen aiheuttaa valokaaren koskettimien väliin ja vaurioittaa käämikytkimen. Käämikytkimessä on liiallinen resistanssisiirtymä vaihteenvaihtoprosessin aikana, joten lyhytaikaista irtikytkentäprosessia ei tapahdu. Vaihteesta toiseen vaihdettaessa ei tapahdu valokaariprosessia, kun kuormitusvirta katkaistaan. Sitä käytetään yleensä muuntajiin, joilla on tiukat jännitevaatimukset, joita on säädettävä usein.
Koska muuntajan "on-load"-käämikytkimen voi toteuttaa jännitteensäätötoiminnon muuntajan toimintatilassa, miksi valita "off-load"-käämikytkimen? Ensimmäinen syy on tietysti hinta. Normaalioloissa käämikytkimen muuntajan hinta on 2/3 käämikytkimen muuntajan hinnasta; samalla off-load-käämikytkimen muuntajan tilavuus on paljon pienempi, koska siinä ei ole käämikytkimen osaa. Siksi säädösten tai muiden olosuhteiden puuttuessa valitaan käämikytkimen muuntaja, joka ei ole viritys.
Miksi valita muuntajan käämikytkin? Mikä on toiminto?
① Paranna jännitteen kelpoisuussuhdetta.
Voimansiirto sähköjärjestelmän jakeluverkossa tuottaa häviöitä ja häviöarvo on pienin vain lähellä nimellisjännitettä. Kuormitusjännitteen säätö, sähköaseman väylän jännitteen pitäminen aina pätevänä ja sähkölaitteiden saattaminen käymään nimellisjännitteellä vähentää häviötä, mikä on taloudellisinta ja järkevintä. Jännitteen kelpoisuusaste on yksi tärkeimmistä virtalähteen laadun indikaattoreista. Oikea-aikainen kuormitusjännitteen säätö voi varmistaa jännitteen kelpoisuusasteen, mikä vastaa ihmisten elämän sekä teollisuus- ja maataloustuotannon tarpeisiin.
② Paranna loistehon kompensointikapasiteettia ja lisää kondensaattorin syöttönopeutta.
Loistehon kompensointilaitteena tehokondensaattorien loisteho on verrannollinen käyttöjännitteen neliöön. Kun sähköjärjestelmän käyttöjännite laskee, kompensointivaikutus pienenee ja käyttöjännitteen noustessa sähkölaite ylikompensoituu, jolloin liitinjännite nousee, jopa yli standardin, mikä on helppo vahingoittaa laitteen eristystä. ja syy
laiteonnettomuudet. Jotta loistehoa ei syötettäisi takaisin sähköjärjestelmään ja loistehon kompensointilaitteita ei katkeaisi, mikä johtaa hukkaan ja lisääntyneeseen loisteholaitteiden hävikkiin, muuntajan pääkytkin tulee säätää ajoissa väylän säätämiseksi. jännite määrätylle alueelle, joten kondensaattorin kompensointia ei tarvitse poistaa käytöstä.
Kuinka kuormitusjännitteen säätöä käytetään?
Jännitteen säätömenetelmiä ovat sähköinen jännitteensäätö ja manuaalinen jännitteensäätö.
Kuormitusjännitteen säädön ydin on säätää jännitettä säätämällä suurjännitepuolen muunnossuhdetta samalla kun pienjännitepuolen jännite pysyy muuttumattomana. Tiedämme kaikki, että korkeajännitepuoli on yleensä järjestelmän jännite ja järjestelmän jännite on yleensä vakio. Kun suurjännitepuolen käämin kierrosten määrää lisätään (eli muunnossuhdetta kasvatetaan), pienjännitepuolen jännite laskee; päinvastoin, kun suurjännitepuolen käämin kierrosten lukumäärää vähennetään (eli muunnossuhdetta pienennetään), pienjännitepuolen jännite kasvaa. Eli:
Lisää kierroksia = vaihto alaspäin = jännitteen aleneminen Vähennyskierrokset = ylösvaihto = jännitteen nousu
Joten, missä olosuhteissa muuntaja ei voi suorittaa käämikytkintää?
① Kun muuntaja on ylikuormitettu (paitsi erityisissä olosuhteissa)
② Kun kuormitusjännitteen säätölaitteen valokaasuhälytys aktivoituu
③ Kun kuormitusjännitteen säätölaitteen öljynpaineen vastus on epäpätevä tai öljymerkissä ei ole öljyä
④ Kun jännitteen säätöjen määrä ylittää määritellyn määrän
⑤ Kun jännitteensäätölaite on epänormaali
Miksi ylikuormitus lukitsee myös käämikytkimen?
Tämä johtuu siitä, että normaaliolosuhteissa päämuuntajan kuormitusjännitteen säätöprosessin aikana pääliittimen ja kohdeliittimen välillä on jännite-ero, joka synnyttää kiertovirran. Siksi jännitteensäätöprosessin aikana vastus kytketään rinnan ohittamaan kiertovirta ja kuormavirta. Rinnakkaisvastuksen on kestettävä suuri virta.
Kun tehomuuntaja on ylikuormitettu, päämuuntajan käyttövirta ylittää käämikytkimen nimellisvirran, mikä voi polttaa käämikytkimen apuliittimen.
Siksi käämikytkimen kipinöintiilmiön estämiseksi on kiellettyä suorittaa kuormitusjännitteen säätöä, kun päämuuntaja on ylikuormitettu. Jos jännitteensäätöä pakotetaan, kuormitusjännitteen säätölaite voi palaa, kuormakaasu voi aktivoitua ja muuntajan pääkytkin voi laueta.
Postitusaika: 9.9.2024